Tämä raportti on SIGCHI Finland ry:n vuonna 2006 tekemän käytettävyystyön vaikuttavuustutkimuksen loppuraportti. Kyselytutkimuksessa selvitettiin käytettävyystyön vaikuttavuutta ohjelmistokehitysprojekteissa Suomessa kartoittaen käytettävyysalan ammattilaisten työmenetelmiä, toimintatapoja ja mielipiteitä työstään.

Tyypillinen käytettävyystyön tekijä Suomessa on 25–34-vuotias, pääkaupunkilainen, joka on pää-aineenaan opiskellut tietojenkäsittelytiedettä. Yleisimpiä käytettävyyden arviointimenetelmiä ovat loppukäyttäjillä testaus, heuristinen arviointi, havainnointi ja kognitiivinen läpikäynti. Käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmistä Contextual Design -menetelmä ja tilannetutkimus, tehtäväanalyysi, osallistuva suunnittelu ja fokusryhmät ovat eniten käytettyjä.

Käytettävyysasiantuntijoiden ydinosaaminen, muun muassa käytettyjen menetelmien suhteen, on korkeatasoista. Käytettävyystyön vaikeuksista tavallisimpia olivat tekniset ongelmat tuotteen tai prototyypin kanssa, testikäyttäjien hankinta ja aikataululliset ongelmat. Eniten työtä haittasi aikapula sekä käytettävyysnäkökulman liian myöhäinen huomioonottaminen projekteissa. Parhaina keinoina parantaa työskentelymahdollisuuksia pidettiin johdon tuen lisäämistä sekä lisäresurssien suuntaamista käytettävyystyöhön. Koulutustarvetta koettiin erityisesti seuraavissa ihmisten väliseen työelämän kanssakäymiseen liittyvissä taidoissa: johtaminen, viestintä ja esiintyminen, taloudellinen ja tekninen tietämys sekä projektinhallinta.

Käytettävyystyön vaikuttavuuden suurin haaste on tällä hetkellä siinä, kuinka keskeiset osapuolet ja erityisesti johto saadaan ymmärtämään käytettävyyden tärkeys ja laajuus.